Reeta Kankaanpää, Kaisa Mishina

MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (Multidimensional Family Therapy)

Introduction

mdft – monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (multidimensional family therapy). Tutustu MDFT-perheterapiaan nuorten päihde- ja käytöshäiriöiden hoidossa. Vaikuttavuustutkimus osoittaa vahvan näytön, mutta Suomen osalta tieto puuttuu.

Abstract

Ilmiöt: Käytös- ja päihdeongelmat Johdanto: Nuoruusiän käytös- ja päihdeongelmat aiheuttavat merkittävää taakkaa nuorelle itselleen, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely on perhe- ja systeemiorientoitunut työtapa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, jotka työskentelevät laaja-alaisia ja monimuotoisia vaikeuksia kokevien nuorten kanssa. MDFT:n tavoitteena on vähentää nuoren käytös- ja päihdeongelmia sekä tukea nuoren ja hänen vanhempiensa vuorovaikutusta. Tutkimuskysymys: Onko MDFT-menetelmällä vaikuttavuutta 12–18-vuotiaiden nuorten laaja-alaisiin ja monimuotoisiin käytös- ja päihdeongelmiin suomalaisessa kontekstissa? Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmästä on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = 12–18-vuotiaat lapset ja nuoret, C = Moni muotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmä (Multidimensional Family Therapy, MDFT), C = Lastensuojelu, erikoissairaanhoidon avohoito, muu. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset, joskin mukaan otettiin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku tehtiin kuuteen tietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus. Tulokset: Menetelmäoppaan perusteella MDFT-menetelmän kuvaus ja teoreettinen perusta on riittävä. Kirjallisuushaun perusteella mukaan valikoitui yksi systemaattinen katsaus, kolme meta-analyysia ja yhdeksän alkuperäistutkimusta. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomalaisia ja pohjoismaisia implementointitutkimuksia ei löytynyt. Menetelmän vaikuttavuutta ei ole verrattu hoitamatta jättämiseen (jonotuslistalla oleviin), vaan satunnaistetuissa vaikuttavuustutkimuksissa MDFT:tä on verrattu aktiivisiin interventioihin, kuten tehostettuihin tavanomaisiin palveluihin, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, yksilö- ja ryhmäterapiaan, pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja motivaation vahvistamisterapiaan. Näissä vertailuissa vaikutukset vaihtelivat 12–18-vuotiailla nuorilla pienistä suuriin vastemuuttujien osalta (d = 0,24–1,23, NNT (Number-Needed-to-Treat) = 1,62–7,46). Päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvien vastemuuttujien osalta MDFT on muiden vertailumenetelmien veroinen tai joiltakin osin niitä vaikuttavampi. Meta-analyyseihin sisältyneiden tutkimusten laatu oli korkeintaan kohtalainen, ja katsausta varten arvioitujen tutkimusten laatu vaihteli heikosta hyvään. MDFT-menetelmän käyttöönoton tuki on riittävää. Menetelmäarvio: MDFT:n menetelmäarvio on 5/5 eli menetelmästä on vahvaa vaikuttavuustutkimusta yhdysvaltalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa, mutta Pohjoismaiden ja Suomen osalta ei ole tietoa. MDFT:n vaikuttavuusnäyttö 12–18-vuotiaiden nuorten päihde- ja käytöshäiriöistä on todettu verrattuna aktiivimenetelmiin. Menetelmäarvio perustuu Kasvun tuen arviointijärjestelmän kriteereihin.

Review

This paper undertakes a timely and important review of Multidimensional Family Therapy (MDFT) in addressing adolescent behavioral and substance abuse problems. The introduction effectively establishes the significant societal and individual burden of these issues, setting a clear rationale for evaluating effective interventions. The authors employed a robust methodological approach, conducting a systematic literature search across six major databases using a Population, Concept, Context (PCC) strategy. This systematic process provides a strong foundation for a comprehensive overview of MDFT's existing evidence base, with an explicit aim to inform its applicability within the Finnish healthcare landscape. The review highlights MDFT as a well-defined intervention with a sufficient theoretical basis and adequate support for implementation. The systematic search identified a substantial body of evidence, comprising one systematic review, three meta-analyses, and nine original studies, primarily originating from the United States and Central Europe. These studies consistently demonstrate MDFT's effectiveness for 12–18-year-old adolescents grappling with substance and behavioral disorders. Notably, MDFT was frequently compared against active interventions—such as CBT, individual therapy, and motivational enhancement therapy—rather than inactive controls, and was found to be comparable to, or in some respects more effective than, these established methods, with effects ranging from small to large. The overall assessment based on the Kasvun tuki evaluation system granted MDFT a high score of 5/5, indicating strong evidence of its impact, despite acknowledging that the quality of included studies varied from weak to good. However, a critical limitation of this review, and a significant implication for its initial research question, is the complete absence of any Finnish or Nordic implementation and effectiveness studies. While the paper successfully synthesizes strong international evidence for MDFT's efficacy, the lack of localized data means its direct transferability, cultural appropriateness, and effectiveness within the specific Finnish socio-cultural context and healthcare system remain unvalidated. Therefore, while MDFT emerges as a highly promising therapeutic model based on global evidence, the immediate imperative is for rigorous effectiveness and implementation research to be conducted within Finland and other Nordic countries to bridge this crucial knowledge gap and guide its evidence-based integration into local clinical practice.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.