Laura Kokko

Hitaita muutoksia kirjallisen klassikon maineessa

Introduction

Hitaita muutoksia kirjallisen klassikon maineessa. Tutkitaan Volter Kilven kirjallista mainetta Suomen lehdistössä (1900–2019) digimenetelmin. Paljastaa klassikon vastaanoton hitaan muutoksen ja sen kulttuurihistorialliset vaikutukset.

Abstract

Tutkin kirjailija Volter Kilven (1874–1939) vastaanottoa suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä vuosina 1900–2019 hyödyntäen lähi- ja etäluvun metodeja digitoidussa aineistossa. Esitän, että Kilven vastaanotto muodostaa itseään vahvistavan kertomuksen, joka on vaikuttanut lukijoiden odotushorisontteihin nykypäivään saakka, vaikka maineen alun perin synnyttäneiden perustelujen kulttuurinen konteksti on muuttunut. Hidasta muutosta Kilven reseptiossa havainnollistan analysoimalla vastaanotossa määreitä, jotka toistuvat (”vaikea”), vahvistuvat (”klassikko”) ja hiipuvat (”omituinen”) määreitä. Tutkimus tarjoaa kulttuurihistoriallisen näkökulman siihen, miten klassikkokirjallisuuteen on suhtauduttu lehdistössä. Lähestyn Kilven mainetta mnemohistoriallisesti tarkastellen sen periytymistä ja muuntumista kulttuurisessa muistissa. Kysyn, mitä sanastontutkimus paljastaa Kilven maineen rakentumisesta sekä miten havaitsemani ilmiöt laajemmin heijastavat kirjallisuuskäsitysten muuttumista Suomessa. Esille nousee muun muassa se, miten kirjallisuuden yhteiskunnallinen rooli on eri aikoina ymmärretty ja miten se näkyy kirjallisuushistorioiden valinnoissa. Lisäksi artikkeli osoittaa, kuinka digitoitu lehtiaineisto ja digitaalisten metodien joustava käyttö avaavat uusia mahdollisuuksia kirjailijoiden pitkäkestoisen reseptiohistorian tutkimukseen. Tutkin Kilven laajan vastaanoton erityispiirteitä sanoma- ja aikakauslehdistössä pitkällä aikavälillä vuosina 1900–2019 käyttäen hyväkseni lähi- ja etäluvun metodeja digitaalisessa aineistossa. Esitän, että Kilven vastaanotto muodostaa itseään vahvistavan, yhtenäisen kertomuksen, joka on muokannut lukijoiden odotushorisontteja nykypäivään saakka, vaikka maineen alun perin synnyttäneiden perustelujen kulttuurinen konteksti on muuttunut. Aineiston lukeminen osoittaa, että yhä nykypäivänä toistettu käsitys Kilvestä harvoja kiinnostavana klassillisena kirjailijana pohjautuu aina hänen esikoisteoksensa (Bathseba 1900) arvioihin saakka. Muutosta Kilven vastaanoton merkityksissä havainnollistan tutkimalla sanojen ”omituinen” ja ”omalaatuinen” hiipumista Kilpeä arvioivissa teksteissä nykypäivää lähestyttäessä. Kilven pitkän vastaanoton tutkimus avaa kulttuurihistoriallisen näkökulman siihen, miten taiteeseen – tässä tapauksessa klassilliseksi nimettyyn kirjallisuuteen – on suhtauduttu ja suhtaudutaan lehdistössä.

Review

This paper offers a compelling and methodologically innovative examination of the reception history of Finnish writer Volter Kilpi (1874–1939). Leveraging an extensive corpus of digitized Finnish newspapers and magazines from 1900 to 2019, the study meticulously traces the evolution of Kilpi's reputation over more than a century. The central thesis posits that Kilpi's reception has solidified into a self-reinforcing narrative that continues to shape reader expectations, even as the original cultural contexts justifying his initial fame have shifted. This long-term perspective on literary canonization and the nuanced interplay between cultural memory and reception history makes a significant contribution to both Finnish literary studies and broader discussions on the formation of literary classics. Methodologically, the research demonstrates a sophisticated application of digital humanities techniques, combining "close and distant reading" to navigate a vast dataset. The author effectively illustrates the slow, gradual changes in Kilpi’s reception by analyzing specific lexical markers: adjectives like "difficult" that persist, "classic" that strengthen over time, and "peculiar" or "original" that wane. This mnemohistorical approach to Kilpi's fame adeptly explores how a literary reputation is inherited, transformed, and maintained within cultural memory. A particularly insightful finding is the observation that the contemporary perception of Kilpi as a classical author appealing to a select few can be traced back to the reviews of his debut work in 1900, highlighting the enduring power of initial critical framing. Beyond its specific focus on Volter Kilpi, the article provides valuable insights into broader changes in Finnish literary conceptions and the societal understanding of literature itself. It sheds light on how different historical periods have interpreted and valued literary works, impacting canon formation and the choices reflected in literary histories. Furthermore, the study serves as an excellent model for future research, showcasing how digitized archives and the flexible application of digital methods unlock new possibilities for long-term reception studies of authors and other cultural phenomena. This paper will undoubtedly be of great interest to scholars in literary history, cultural memory studies, and digital humanities, offering both a rich case study and substantial methodological advancements.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.