Hannele Sand

Naiset, suljetut huoneet ja saaret

Introduction

Naiset, suljetut huoneet ja saaret. Anni Kytömäen Kivitaskun sukupuolittunut tilallisuus ja intertekstuaalisuus. Tutkii naisten pakoa ahtaista tiloista saarille ja vapautumista osana naiskirjallisuuden perinnettä.

Abstract

Artikkelissani käsittelen Anni Kytömäen Kivitasku-romaanin (2017) sukupuolittuneena näyttäytyvää tilallisuutta intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Teoksessa naishahmot haluavat paeta ahtaista tiloista, kuten huoneesta tai talosta, eristäytyneelle tai eksoottiselle saarelle. Analysoin Kivitaskussa esiintyviä alluusioita angloamerikkalaiseen kirjallisuuteen, jossa ahtaista tiloista vapautumisen motiivi on keskeinen, sekä alluusioita Kalevalan tarinaan Ainosta. Tarkastelen Kytömäen romaania osana naisten kirjoittamaa, sukupuolittuneita rakenteita tutkivaa ja mielten särkymistä tematisoivaa traditiota ja kysyn, miten teos hyödyntää ja muuntelee tätä perinnettä. Yhtäältä teos kuvaa tekstienvälisten kytkösten kautta ahtaina näyttäytyviä sukupuolittuneita rakenteita. Esitän kuitenkin, että romaani toisaalta rakentaa naisten vapautumisen ja toimijuuden merkityksiä intertekstuaalisten yhteyksien ja saaria yhdistävien esinemotiivien ekfrasiksen kautta. Nämä merkitykset liittyvät erityisesti kirjoittamisen välittämään yhteisöllisyyteen.

Review

This paper offers a compelling and timely analysis of Anni Kytömäki's novel *Kivitasku*, focusing on its depiction of gendered spatiality through an intertextual lens. The core premise, that female characters seek escape from oppressive enclosed spaces to the freedom of islands, immediately resonates with established feminist literary criticism. By situating *Kivitasku* within a broader tradition of women's writing that interrogates gendered structures and the fracturing of minds, the article promises a rich exploration of how a contemporary Finnish novel engages with enduring literary motifs and thematic concerns. The intertextual approach, drawing connections to both Anglo-American literature and the Kalevala's Aino narrative, suggests a nuanced and multi-layered interpretation of the text. The strength of the proposed analysis lies in its dual focus: first, on how *Kivitasku* uses intertextual connections to highlight confining gendered structures, and second, on its more innovative argument regarding the construction of female liberation and agency. The abstract indicates a sophisticated reading that moves beyond merely identifying textual allusions, instead proposing that these connections, alongside the ekphrastic representation of object motifs linking islands, are instrumental in forging new meanings of freedom. Crucially, the paper posits that these meanings are deeply intertwined with the "community mediated by writing," offering a valuable insight into how literary creation itself can become a site of empowerment and collective identity for women within the narrative. Overall, this article appears to make a significant contribution to both Finnish literary studies and the broader field of gender and literary criticism. By meticulously tracing the interplay of spatiality, gender, and intertextuality in *Kivitasku*, it not only illuminates the complexities of Kytömäki's novel but also enriches our understanding of how contemporary literature re-interprets and expands upon established traditions of women's writing. The exploration of writing as a vehicle for community and agency offers a particularly insightful direction, suggesting the paper will provide valuable perspectives on the enduring power of narrative in challenging and reshaping societal norms.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.