Saara Hilpinen

Kaksintaistelukulttuuri kustavilaisessa ja jälkikustavilaisessa Suomessa

Introduction

Kaksintaistelukulttuuri kustavilaisessa ja jälkikustavilaisessa suomessa. Artikkeli tutkii kaksintaistelukulttuuria kustavilaisessa ja jälkikustavilaisessa Suomessa 1770-1830. Se haastaa aiemmat käsitykset, valottaen kunniakäsitystä ja lain ristiriitoja.

Abstract

Artikkeli käsittelee kustavilaisen Suomen ja Suomen suuriruhtinaskunnan kaksintaisteluja kulttuurisena ilmiönä vuosina 1770–1830. Ilmiötä tarkastellaan tutkimuksen, muisteluiden, päiväkirjamerkintöjen ja oikeuslähteiden kautta. Aiempi tutkimus on antanut ymmärtää, ettei Euroopan läpäissyttä kaksintaistelukulttuurin nousua nähty 1800-luvun Suomessa. Oliko näin todella? Artikkeli esittelee lähdemateriaalien kautta Suomen maaperällä käytyjä kaksinkamppailuja, niiden taustoja ja seuraamuksia. Kaksintaisteluihin liittyvä retoriikka näyttää myös olleen arkipäiväistä säätyläismiesten keskuudessa, ja esimerkiksi Turun yliopistoprofessori Johan Bilmark (1728–1801) katsoi 1700-luvun lopulla tarpeelliseksi julkaista kaksintaisteluita vastustavan väitöskirjan. Kaksintaisteluihin suhtautumisessa korostui moraalinen epäjohdonmukaisuus: laki tuomitsi kaksintaistelut ankarasti, mutta taisteluja katsottiin yhteisöissä sormien lävitse. Artikkeliin valikoituneissa tapauksissa kaksintaisteluihin osallistuneiden miesten tulevaisuus ei näytä kärsineen laittomasta teosta. Tunteiden kuumentumisen katsottiin kuuluvan säätyläismiesten käytösnormeihin ja kaksinkamppailusta kieltäytymistä pidettiin pelkuruutena. Kaksintaisteluiden kritisointi on ollut osa väkivaltamonopolin kyseenalaistamista ja ilmiön synnyn takana on nähty olevan esimerkiksi väärä kunniakäsitys. Artikkeli näyttää toteen, että ilmiö ylettyi 1800-luvun vaihteessa myös Suomeen, ja se oli arkinen osa kulttuuria.

Review

This article presents a compelling and well-argued re-evaluation of dueling culture in Gustavian and post-Gustavian Finland between 1770 and 1830. The authors directly challenge a significant assumption in previous scholarship—that Finland was largely unaffected by the rise of dueling prevalent elsewhere in 19th-century Europe. By meticulously drawing upon a rich array of primary sources, including research, memoirs, diaries, and legal records, the paper promises to offer a nuanced and empirical understanding of a cultural phenomenon previously understated in the Finnish context. This initial framing immediately signals the paper's ambition to correct a historiographical blind spot and contribute meaningfully to the history of social practices and honor culture. The abstract highlights several fascinating and counter-intuitive findings that underpin the article's central thesis. It effectively demonstrates that duels were indeed fought on Finnish soil, complete with their associated rhetoric and consequences, and that discussions surrounding them were commonplace among the gentry. The most striking revelation is the stark moral inconsistency prevalent in society: while dueling was severely condemned by law, it was often tacitly condoned or overlooked by communities. This paradox is further emphasized by the observation that participation in illegal duels often did not negatively impact the careers of the involved men, and refusing a challenge was even seen as an act of cowardice. These insights reveal a complex interplay between formal legal frameworks, informal social norms, and evolving concepts of honor and masculinity within the Finnish elite. Overall, this article appears to be a highly significant contribution to Finnish history and the broader study of European honor cultures. By foregrounding the everyday reality of dueling in Finland during a pivotal period, it successfully overturns a prevailing misconception and offers a more complete picture of social customs and the state's contested monopoly on violence. The authors' rigorous use of diverse sources to substantiate their claims, coupled with their focus on the paradoxical nature of societal attitudes towards dueling, makes for a particularly insightful analysis. This work promises to be an essential read for scholars interested in the social history of Finland, the evolution of honor codes, and the complex relationship between law and custom in early modern and 19th-century societies. The paper is strongly recommended for publication.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.