Päivi Sainio, Marja Holm, Teija Hammar, Katja Ilmarinen, Marjaana Pennanen, Anna-Mari Aalto, Katri Sääksjärvi, Seppo Koskinen

Iäkkäiden toimintakyky ja koettu avuntarve Suomessa – Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Introduction

Iäkkäiden toimintakyky ja koettu avuntarve suomessa – terve suomi -tutkimuksen tuloksia. Tutkimme iäkkäiden toimintakykyä ja avuntarvetta Suomessa Terve Suomi 2022–23 -tutkimuksen pohjalta. Käsittelee fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Ikääntyneiden toimintakyky on moninainen.

Abstract

Hyvä toimintakyky lisää hyvinvointia mahdollistamalla mieluisien asioiden tekemisen ja itsenäisen elämisen vanhana. Kuvaamme tutkimuksessamme 65 vuotta täyttäneen väestön itseraportoitua fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä, aistitoimintoja, perus- ja arkitoimintoja, internetin käyttöä, avun tarvetta sekä rajoitteiden kasautumista ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Tutkimus perustuu Terve Suomi 2022–23 -tutkimuksen kyselyaineistoon. Toimintarajoitteet olivat verrattain harvinaisia 65–69-vuotiaiden ikäryhmässä yleistyen iän myötä. Yleistymisen nopeus vaihteli: esimerkiksi liikkumisrajoitteet kymmenkertaistuivat nuorimmasta vanhimpaan (90+) ikäryhmään, mutta psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyys säilyi melko tasaisena eri ikäryhmissä. Toimintarajoitteet kognitiivisella ja sosiaalisella osa-alueella, aistitoiminnoissa sekä perus- ja arkitoiminnoissa yleistyivät selvemmin vasta 80. tai 90. ikävuodesta alkaen. Naisilla rajoitteet perus- ja arkitoiminnoissa, aistitoiminnoissa, liikkumiskyvyssä sekä internetin käytössä yleistyivät iän myötä miehiä jyrkemmin. Sukupuolieroa ei havaittu osallisuuden kokemuksessa, ja kognitiiviset ongelmat olivat yleisempiä miehillä. Iäkäs väestö on toimintakyvyltään moninainen, ja kaikissa ikäryhmissä on sekä hyvin että heikommin pärjääviä. Toimintakyvyn edistäminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville on yhteiskuntapolitiikan keskeinen tehtävä nopeasti ikääntyvässä Suomessa. Self-reported functioning and need of help of older people in Finland – results from the Healthy Finland Survey Good functional ability increases well-being by enabling people to do things they like and to live independently in old age. We describe physical, psychological, cognitive, and social functioning, sensory functions, basic and everyday activities, internet use and need for assistance, and the accumulation of limitations in the population aged 65 and over by age and gender. The study is based on the Healthy Finland 2022–2023 survey. Functional limitations were relatively rare in 65–69-year-olds, but increased with age. However, the rate of increase varied by domain of functional ability: mobility limitations increased tenfold from the youngest to the oldest age group (90+), but psychological distress remained fairly constant across age groups. Limitations in cognitive, social and sensory functioning and in activities of daily living became more prevalent only after the age of 80 or 90. In women, the age-related change was steeper than in men in activities of daily living, sensory functions, mobility, and internet use. No difference between men and women was found in social participation, and cognitive problems were more prevalent in men. The elderly population is diverse in functional ability, with both high and low performers in all age groups. Promoting functioning and targeting support to those who need it is a key task of public policy in the rapidly ageing Finnish population.

Review

This study, titled "Self-reported functioning and need of help of older people in Finland – results from the Healthy Finland Survey," presents a comprehensive description of the functional ability and perceived needs of the Finnish population aged 65 and over. A key strength lies in its broad scope, examining multiple domains including physical, psychological, cognitive, and social functioning, sensory abilities, basic and instrumental activities of daily living, and internet use. The use of the recent Healthy Finland 2022–2023 survey provides robust and up-to-date population-level data. The findings effectively illustrate the heterogeneity of functioning within older age groups, detailing how various limitations accumulate with age, but critically, at differing rates across domains and between genders. The clear differentiation between, for example, the sharp increase in mobility limitations versus the relatively stable prevalence of psychological distress across age groups, offers valuable nuanced insights into the aging process. The paper's detailed breakdown of age and gender differences is particularly insightful. The observation that functional limitations were rare in younger older adults (65–69) but increased significantly with age, with a steeper decline in certain areas for women (e.g., ADLs, sensory functions, mobility, internet use), while cognitive problems were more prevalent in men, highlights the complex interplay of biological, social, and environmental factors in aging. This level of detail is crucial for developing targeted interventions and policies. Furthermore, the acknowledgment that the older population is diverse, with high and low performers across all age groups, underscores the need for person-centered approaches in healthcare and social services rather than blanket policies. Overall, this study makes a significant contribution to the field of gerontology and public health, particularly in the context of rapidly aging societies. By meticulously mapping the patterns of functional ability and need for assistance, it provides an invaluable evidence base for health and social policy planning in Finland. The findings directly support the study's concluding remark regarding the importance of promoting functioning and effectively targeting support, offering concrete data to guide these efforts. This research is highly relevant and provides a strong foundation for future in-depth analyses and intervention development.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.