Päivi Paaso, Jonna Juntunen, Ashlee Oikarainen, Anna-Maria Tuomikoski, Eevaleena Lithovius, Tanja Tähtinen, Kristina Mikkonen

Opiskelijaohjausverkkokoulutuksen vaikutus terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen – kvasikokeellinen interventiotutkimus

Introduction

Opiskelijaohjausverkkokoulutuksen vaikutus terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen – kvasikokeellinen interventiotutkimus. Tutkimus arvioi opiskelijaohjausverkkokoulutuksen vaikutusta terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen. Verkkokoulutus vahvisti merkittävästi osaamista ja kulttuurista osaamista.

Abstract

Terveysalan opiskelijoiden ammattitaitoa edistävien harjoittelujen ohjaus on keskeinen osa terveysalan ammattilaisten työtä. Tämä edellyttää ohjaajalta erityisosaamista, joka ei sisälly terveysalan tutkintojen osaamisvaatimuksiin. Opiskelijaohjauksen tueksi terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat koulutusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida verkkokoulutuksena toteutetun opiskelijaohjauskoulutuksen vaikutusta terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen sekä kuvailla terveydenhuollon ammattilaisten tyytyväisyyttä ja kokemuksia opiskelijaohjausverkkokoulutuksen toteutuksesta. Verkkokoulutuksena järjestetty opiskelijaohjauskoulutus pohjautui eurooppalaiseen opiskelijaohjaajien osaamismalliin ja konstruktivistiseen oppimisteoriaan. Kvasikokeellisen interventiotutkimuksen vaikuttavuutta arvioitiin ennen-jälkeen-tutkimusasetelmalla. Tutkimusjoukko muodostui opiskelijaohjausverkkokoulutuksen suorittaneista terveydenhuollon ammattilaisista (n=56). Opiskelijaohjausosaamista arvioitiin Opiskelijaohjausosaaminen (MCI)- ja Kulttuurinen osaaminen opiskelijaohjauksessa (MCCI)-mittareilla. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja avoimet kysymykset narratiivisella analyysimenetelmällä. Terveydenhuollon ammattilaisten yleinen opiskelijaohjausosaaminen vahvistui tilastollisesti merkitsevästi jokaisella osaamisalueella: käytännöt työyksikössä, ohjaajan ominaisuudet, ohjaajan motivaatio, ohjauksen tavoitteellisuus, reflektiivinen ohjauskeskustelu, opiskelijalähtöinen arviointi ja kehittävä palaute. Kulttuurinen osaaminen opiskelijaohjauksessa kasvoi tilastollisesti merkitsevästi kulttuurisen vuorovaikutuksen ja turvallisuuden sekä kulttuuristen taitojen osaamisalueilla. Terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamista voidaan vahvistaa itsenäisesti suoritettavan verkkokoulutuksen avulla. Opiskelijaohjauskoulutukseen osallistuminen tulisi mahdollistaa kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Verkkokoulutustoteutus voi edistää koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia.

Review

This quasi-experimental intervention study addresses a critical gap in professional development for healthcare professionals: the specialized competence required for effective student supervision during practical training. The authors effectively aimed to evaluate an online student supervision training program, grounded in a European competence model and constructivist learning theory, assessing its impact on supervisors' competence and their experiences. Utilizing a pre-post design with 56 healthcare professionals, and employing established instruments (MCI and MCCI) for measuring general and cultural supervision competence, the study provides compelling evidence. The findings indicate a statistically significant strengthening of supervision competence across all seven general domains and two key areas of cultural competence, highlighting the direct and positive impact of the intervention. A key strength of this research lies in its clear theoretical foundation and practical relevance. By basing the online training on a recognized European competence model and constructivist learning principles, the study ensures a robust and well-designed intervention. The statistically significant improvements in a wide array of supervision competencies, from reflective discussion to cultural interaction, underscore the training's comprehensive effectiveness. Furthermore, the successful implementation of the training through an online platform is a significant contribution, demonstrating a viable and accessible solution for professional development in a field where time and geographical constraints often limit participation in traditional courses. This online modality offers a practical pathway to ensure all healthcare professionals have the opportunity to enhance their supervisory skills. While the study provides valuable insights, certain considerations could further enhance its robustness and generalizability. As a quasi-experimental design without a control group, direct causal attribution should be interpreted with some caution, and the specific details regarding the participants' satisfaction and experiences, though mentioned as assessed, are not explicitly elaborated in the abstract. Future research could benefit from a larger and more diverse participant sample to strengthen the generalizability of the findings. Additionally, investigating the long-term impact of this training on supervision competence, its ultimate effect on student learning outcomes, and a detailed cost-effectiveness analysis of the online modality would be valuable avenues for further exploration.

Full Text

Comments

You need to be logged in to post a comment.